On se niin että kyllä päiväkävelylle kuuluu kissan päästä, muuten haikeus ja tylsyys kollin mielen valtaavat. Varsinkin kun ei se Manna ihan vielä meille kylään ehtinytkään.
Jotta näistä sydänsuruasioista selviäisi, niin on ihan pakko päästä tutkimaan kaikkia mielenkiintoisia asioita, kuten talojen seinissä olevia aukkoja.. mitäs täällä muuten onkaan?
Ja avonaisista porteista yksinkertaisesti vaan täytyy kulkea ees ja taas
Sisätöitä ei jaksaisi nyt tehdä ollenkaan, työuupumus ja tylsyys valtasivat mielen kun virkaa olisi pitänyt suorittaa.(Toki kävin sentään tarkistamassa että kaikki eläinpuodin asukit olivat tallella.)
Onneksi ei raadantaa jatkunut kovin pitkään.
Seuraavaksi yritin tipitiitä metsästää mutta lintupahalainen pääsi karkuun. Siksi tämä kiroilu.
Tule pulu alas, tahdon syödä sinut!
Elämyksellisen päiväkävelyn jälkeen maltoin paneutua puutarhanhoidollisiin tehtäviin, työnjohtajan asemassa tietenkin. Emäntä sai suorittaa likaisen työn, minä valvoin urakkaa siperialaismaisella arvovallalla.
Muutama kuva lisää täällä (picasa)
torstai, 10. heinäkuu 2008
Kommentit