...arvatkaapa missä olin?

Valjastelemassa pihalla käytiin ekaa kertaa toissapäiväisen pesun jälkeen. Puhtaassa näyttelyturkissa oli mukava hulmuta pitkin pihaa ja patsastaa.

Patsastamisen ohessa ehdin jotenkin tökkäämään nenäni multavaan kukkapenkkiin.. ne ötökät kun on yksinkertaisesti kertakaikkisen vastustamattomia.

Voi jösses, sanoi emäntä, olethan taas näköinen. No nii´in, enkös olekin erikoisen hieno ja komea?

Mmmauskis, joko me tultiin sisälle?

Kyllä mä tämän huiskan taltutan, puren siitä varren poikki kun höyhenet oon jo nakerrellut ihan olemattomiksi

Muistakaa kaikki tutut tulla minua Hyvinkäällä sunnuntaina moikkaamaan. Nyt taidan mennä pesemään tämän nenäni.. emännän mielestä multainen nokka on jotenkin hulvattoman hilpeä juttu. On se jotenkin höperö kun sitä tuommoiset asiat jaksaa huvittaa, vaan ehkä se kuuluu ihmisillä tuohon ikään.