Täytyy antaa sihteerille huomautus. Kuluneella viikolla on eläinkauppailtu siihen malliin että blogini päivitys on ollut ihan retuperällä. Syy moiseen on kuulemma puodin Suuri Johtaja, joka on lomaa viettänyt.. mutta jotain hauskaa siitäkin asiasta sitten seurasi.

Meille tuli tänään norjalainen vieras. Tai siis ei se Norjasta asti tänne tullut, mutta rodultaan on Norjanpaimenkoira, nimeltänsä Smirre. Se on meillä kylässä huomiseen koska silloin emännän pomo tulee reissultaan takaisin ja sitten emäntä taas vapautuu tärkeämpiin tehtäviin.

Smirre saapui meille siis tänään alkuillasta. Toivotin norjattaren tervetulleeksi Siperiankissamaisella tuijotuksella mutta se taisi hieman neitoa hämmentää kun suoraan ohitseni käveli ja alkoi Kerrin luuta syömään muina koirina.

"Jos tuijotan näin villisti niin innostuukohan se?"

 

"Höh, ei vaikutusta... mitäs sitten..."

 

"Kukkuu! Hei haloo!"

 

"Hyökkäys! Tämä on aina Kerriin tehonnut vaan ei..."

 

"Smirre hei, katso nyt: mä olen täällä putkessa, metsästä mua!"

 

"Voi rakastettu emäntäni Kati, pelasta mut hullulta keltasilmäiseltä siperianoliolta. Kuistilla sua ootan.."

 

"Smirre hei! Hitsi sä olitkin täällä, leikittäiskö??"

 

"Ihanaa että sinut löysin taas, käppään sinua tassulla näin.. ja näin!"

 

Harvinainen harmonian hetki kuistilla. Mitä mahtaa yö tuoda tullessaan... ;)