Niin kipeä että oksettaa, ei mikään huvita.. edes ulos meneminen.

Me tultiin juuri äsken lääkäristä ja nyt pitää kuulemma toipua.

Joku vatsapöpö tämä kuulemma on, eli kyllä musta vielä ihan hyvä kissa tulee.

Nyt otan pienet unet, sanelen sihteerille sitten illalla lisää.

Sihteerin lisäys:Nyt illalla klo 21 aikaan Puuma voi jo paremmin, ruokakin maistui.

Tänään aamulla kun heräsin ei näkynyt Puumaa missään. Ajattelin että herra on vetämässä sikeitä jossain jemmassa enkä kummemmin huolestunut. Kun tulin Kerrin kanssa lenkiltä niin Eteisen lipaston päällä könötti vallan surkea näky: Puuma kyyhötti paikallaan silmät puolitangossa eikä jaksanut reagoida edes Urhon leikitysyrityksiin. Nostin Puuman lattialle, josta potilas pikkuhiljaa valui olohuoneen ikkunalaudalle, johon teki stopin. Miten karvainen naama voikin olla niin huonovointisen näköinen?!

Lattialle oli yöllä ilmestynyt kolmet oksennukset, joista kaksi pelkkää nestettä. Siinä vaiheessa alkoi mieleen hiipimään ei niin mukava epäilys, että Puuma on niellyt jotain sopimatonta ja vierasesine vatsassa jumittaa.

Soitto siis CatVet-Kissaklinikalle (kiitos, Anne, hyvästä vinkistä) ja saman tien matkaan kohti Haagaa.

Puuma tutkittiin, kuunneltiin, verinäytteet otettiin. Tulehdusarvot oli koholla ja kuivumistakin oli ehtinyt tapahtua, onneksi merkkejä vatsaan joutuneesta vierasesineestä ei havaittu. Suolistotulehdus oli siis kissarievun kukistanut. Puumasta tehtiin kameli (laitettiin pari desiä nestettä nahan alle), mukaan antibioottia ja vatsatroppia.

Kuulemma ei ole ollenkaan harvinaista että kun uusi kissa tulee taloon, kestää jonkin aikaa ennenkuin bakteerikanta tulokkaan ja jo kotona olleen kissan kanssa "tasoittuu".